Tapaus 1
Menin tilaamaan kukkavihkoa hautajaisia varten. Muistoteksti ei vielä ollut mielessäni, joten pyysin kukkakaupan meiliosoitetta. Voisin lähettää tekstin kauppiaalle illalla.
Mikä oli kukkakauppiaan vastaus?
No kun me ollaan vähän vanhanaikaisia eikä meillä ei ole täällä liikkeessä meiliä, niin voisitko sä vain soittaa ja sanella meille sen tekstin?
No sehän on kätevää. Käytän aikaani puhelimessa jonottamiseen ja sanelemiseen – enkä mitenkään voi varmistaa, että teksti menee oikein.
Tapaus 2
Olin taksissa vapaa-ajan reissulla. Maksoin taksin ja kerroin, etten tarvitse kuittia.
Mikä oli taksikuskin vastaus?
Ota se silti, koska muuten mulle kerääntyy tähän autoon roskia.
No sehän on kätevää. Joudun itse keksimään, minne tungen ylimääräisen roskan.
* * *
Pitäisikö kokeilla samaa metodia? Oma tarpeeni menisi siis härskisti asiakkaan tarpeen edelle.
Taidanpa testata sitä seuraavassa postauksessa. Pieni hetki.
Kukkakaupoista tuli mieleen, että lähes aina kun olen ostamassa jotain viherkasveja kukkakaupasta, myyjän kysymys minulle on ”Muistatko paljon nämä maksaa?” … Eikös se ole ihan myyjän tehtävä muistaa/pitää kirjaa siitä, mitä tuotteita on myynnissä ja mihin hintaan? Vaikka sitä hintaa ei mieleen muistunutkaan, olisi ”Odota hetki, käyn tarkistamassa hinnan” ollut paljon asiakasystävällisempi tapa hoitaa tilanne. Tästäkin voi olla montaa mieltä, sillä mikäli asiakas sattuu muistamaan hinnan, säästyy aikaa kun myyjän ei tarvitse lähteä etsimään kasvien hintaa ympäri myymälää…
Kukkakauppa on palvelumyymälä. Joka haluaa kukkia ilman palvelua, hän ostaa ne marketista.
Kun miespuolinen henkilö menee kukkakauppaan, hän olettaa, että hän saa myyjältä neuvoja ja ehdotuksia, kunhan kertoo, mihin kukkia tarvitsee. Turhan usein ainoa neuvo on: ”No mitä sä nyt sitten otat”.
Ei taida kukkakauppias ymmärtää, mikä vahinko hänelle syntyy siitä, kun palkkaa halvalla täysin ammattitaidottoman myyjän?
Tonttu, juuri näin. Jos haluaa halvat kukat ilman palvelua, kannattaa ostaa K-marketista Pirkka-kimppu.
Ensimmäisestä esimerkistäsi muistuu mieleen asiakaskokemus vuosien takaa. Olin tilannut kukkavihkon vaarini hautajaisiin ja sopinut noutavani sen hautajaispäivän aamuna, jotta kukat pysyisivät hyvinä usean tunnin automatkan ajan.
No, kun menin sovitusti noutamaan kukkia, kukkavihko oli sitomatta, valittuja kukkia ei ollut saatavilla ja aikaakaan laitteen sitomiseen ei oikein ollut. Myyjä pahoitteli mielestäni ihan vilpittömästi näillä sanoilla: ”Siis sori tosi paljon, meil on ollut nyt näit hautiksii niin paljon, ett tää vaan unohtui…”
Sanavalinnat särähtivät pahasti korvaan siitä huolimatta, että asia onneksi ratkesi: soitin vaarini kotipaikkakunnan kukkakauppaan ja ensimmäinen, huonomuistinen kukkakauppias selitti puhelimessa, millaisen laitteen halusin. Kukkavihko odotti sitten valmiina kirkossa, ja kotiin palatessani ovenkahvassa roikkui vielä kimppu ja kortti vähän huolellisemmin muotoiltujen pahoittelujen kera.
Apua, onneksi ratkaisu löytyi. Ensimmäiseltä kauppiaalta tilannetaju on ollut täysin hukassa, kun hän on puhunut ”hautiksista”. Kas kun ei ”monttubileistä”.
Alkuun kiitos Katleenalle oikein hyvästä Blogista.
Jatkan tätä kukkakauppa jutinaa. Esimerkki on siskon häistä viime syksyltä.
Alunperin ajoissa etukäteen tilattu n. 100€ ”hääkimppu” oli lopputulokseltaan ihan muuta kuin oli tilattu. Todella pieni, osa valkoisista kukista ruskettuneita, ja koko kimppu tosi pieni.
No siskoseni ymmärrettävästi sai hepulin kimpun nähtyään.
Äitini sitten ponkaisi lähimpään kukkakauppaan hääkimppu tilaamaan – per heti. Ensimmäinen myyjätär oli että ”noi pitäs tilata viikkoa etukäteen.. on täällä tällainen kuvasto, katotaanko? ”. Johon äitini että; ” niin, kuten mainitsin, ne häät ovat nyt?”. Onneksi toinen kukkakaupassa ollut nuori tyttönen oli hereillä. Hän teki saman tien oikein nätin kimpun saatavilla olevista kukista. Ja hintakin oli kohtuulliset n. 30€.
Loppu hyvin, mutta jotenkin tuntuu kun että kun tilaukseen lisätään sana ”HÄÄ” niin hintakin muuttuu tähtitieteelliseksi…esim:
-Hääkampaus
-Hääkakku
-Hääkimppu
-Hää sitä-tätä
Hahaa, tuo oli hyvä oivallus! On aivan totta, että ”hää-jokin” on aina kalliimpi kuin tavallinen ”jokin”.
Voi teitä kuuluisia kukkahattutätejä (sopipa muuten aiheeseen oivasti) kun se elämä on nykyään niin… hömm takapuolesta. Itse sentään osasin muotoilla tekistini niin että se kuulostaa kenties teidänkin aroissa korvissa hyvältä. PS. ei oo pakko julkasta jos ei haluu
Hyvä nimimerkki ”moi”, en aivan tarkkaan tiedä, mistä kiukustuit, mutta kiitos että noudatit EOT-blogin keskustelusääntöjä.