Selitys kaikelle yliluonnolliselle

Se on sattunut meille jokaiselle. Tapahtuma, jolle ei tunnu löytyvän heti selitystä.

  • Istut yksin kotona, ja yhtäkkiä jokin tavara putoaa lattialle toisessa huoneessa.
  • Olet hämärässä huoneessa, ja yhtäkkiä näet liikettä tai valonvälähdyksen silmäkulmassasi.
  • Olet yksin jossain tilassa, mutta sivusilmällä näyttää siltä, että aivan kuin lähellä olisi jokin hahmo. Kun käännät päätäsi, hahmo on kadonnut.

Ja nyt tulee selitys ”yliluonnolliselle”. Ihminen nimittäin hakee selitystä näkemälleen sen mallin mukaan, jonka hän on omaksunut.

Vaihtoehto 1: tieteellinen maailmankuva

Esimerkiksi:

  • Liikenne tai lämpölaajeneminen tärähdytti taloa.
  • Tuuli liikutti oksia ikkunan takana.
  • Roska verkkokalvolla.
  • Heijastus peilistä tai lasista.
  • Kas, näin väärin tai kuvittelin koko jutun.

Jos mikään näistä ei tunnu sopivan, tiedämme silti, että asialle löytyy tieteellinen selitys. Tieteellinen maailmankuva omaksutaan koulutuksen myötä, sillä se ei synny itsestään.

Tieteellinen maailmankuva sietää epävarmuutta. Silloin ihminen tietää, ettei aisteihin voi aina luottaa. Hän ei myöskään näe havainnoissa uhkaa, joten vastauksella ei ole loppujen lopuksi väliä.

Vaihtoehto 2: huuhaa ja yliluonnollinen

Esimerkiksi:

  • Se oli yksisarvisen aura!
  • Suojelustonttu se vain siellä teki töitään!
  • Joku puhdisti juuri chakraani!
  • Ylemmän henkisen tason guruni ohjasi minua!
  • Energiakenttääni kosketti sprituaalinen olento!

Näissä selityksissä on se etu, että epävarmuutta ei tarvitse sietää, sillä aina löytyy jokin ”syy”.

Yliluonnollinen maailmankuva ei kestä epävarmuutta. Niinpä selitys on pakko keksiä itse.

* * *

Vielä 1800-luvulla oltiin taipuvaisia yliluonnollisiin selityksiin, koska ei ollut tarpeeksi tietoa, joka olisi selittänyt ilmiöt. Niinpä keksittiin erilaisia selitysmalleja, joissa aina taustalla oli jokin yliluonnollinen hahmo. Yliluonnollinen maailmankuva vaatii jokaiselle asialle selityksen, ja siksi tuottaa sen itse. Samalla luotetaan kaikkiin aistihavaintoihin: ”jos näin tai kuulin sen, sen on oltava totta”.

Sen sijaan jos ihmisellä on tieteellinen maailmankuva, hän kestää epävarmuutta. Kaikelle löytyy luonnollinen selitys. Tieteellisessä maailmankuvassa ihminen tietää, että aistit ovat epävarmoja ja aivot voivat huijata.

Suosittelen lämpimästi tieteellistä vaihtoehtoa maailmankuvaksi. Se perustuu järkeen ja vastuunkantoon, ei kansansatuihin ja vastuun ulkoistamiseen.

Jos muuten tiedät ”aivan varman” ja ”taatusti aidon” yliluonnollisen ilmiön, muistathan että voit saada siitä 20 000 euroa Skepsikseltä. Siitä vaan tienaamaan!

PS. Tein vielä yhteenvedon, jossa alin rivi on tärkein. Opetathan jälkikasvullesi tieteellisen maailmankuvan, sillä se on osa itsevastuun periaatetta.

huuhaa maailmankuva

Edit 30.1.2016 klo 10.14: Lisäsin taulukkoon vielä yhden rivin (Maailmankuvan alkuperä).

1 kommentti

Pelkoa päin, perkele

Kävin ensimmäisen kerran verenluovutuksessa joskus parikymppisenä. Teki pahaa, mutta oli pakko. Lopputulos: pyörryin luovutuksen jälkeen kadulle.

Odotin muutaman kuukauden ja menin uudelleen. Teki yhä pahaa. Pyörryin luovutuksen jälkeen odotustilaan.

Sen jälkeen opin odottamaan aloillani. Verenluovutus heikotti, mutta tiesin sen olevan vain psyykkistä. Join mehua ja odottelin sitä hetkeä, kunnes pystyisin nousemaan luovutuspediltä ylös. Hoitajat totesivat minut aina kalpeaksi, nostivat jalkoja ylös ja testasivat tajunnantasoani juttelemalla (joskaan vastaukseni eivät ole koskaan antaneet kovin koherenttia kuvaa aivojeni toiminnasta).

Luovutusten välissä oli neljän vuoden tauko raskauksien takia, mutta vuonna 2008 jatkoin jälleen verenluovutuksia ja pyörtymissessioitani.

Tänään kävin 20. kerran luovuttamassa verta. Ja katso, ihme oli tapahtunut: enää ei heikottanut lainkaan. Kaikki edelliset 19 kertaa oli mennyt enemmän tai vähemmän kurjasti, mutta tänään ei mustennut silmissä eikä horisontti vaappunut.

Paraikaa olo on kuin sankarilla. Pelko on kukistettu. Voisin juuri nyt selättää laman, korjata peruskoulun opetussisällöt, ratkaista turvapaikanhakijakriisin ja tehdä BB-talosta älymystön ohjelman.

* * *

Mistä tiesin, että heikotus ja pyörrytys loppuu joskus? Miksi jaksoin käydä verenluovutuksessa kymmenen vuoden ajan?

Syitä on kaksi:

Ensinnäkin esimerkkinä toimi äitini. Hän aikoinaan pyörtyili sairaanhoitajaopinnoissa, mutta sitkeys palkittiin. Äitini oli sairaanhoitajana 33 vuotta, ennen kuin siirtyi terveyskeskuksen mikrotukihenkilöksi. Tiesin siis mallioppimisen perusteella, että pyörtyilystä on mahdollisuus päästä eroon.

Toinen syy on pelon pelossa. Pelkään pelkäämistä niin paljon, että haluan oppia elämään pelon kohteitteni kanssa. Jos se tarkoittaa siedätyshoitoa neuloille ja verelle, niin sitten se tarkoittaa verenluovutusta.

Jos antaisin myöten pelolle, sen kohde laajenisi vähitellen. Ensin se koskisi omia verikokeita, sitten rokotuksia, sitten lasten rokotuksia ja lopulta kaikkia lääketieteellisiä toimenpiteitä. On parempi oppia ymmärtämään pelon kohdetta vähä vähältä kuin antaa pelon pienentää omaa elintilaansa.

Pelkoa päin, perkele.

6 kommenttia

Henkilökohtainen kirjoitusaskelmittari

Listasin juuri blogiin kesän kirjoitustyöt ja samalla tajusin, että ne on aikataulutettava paremmin.

Niinpä tein itselleni hienon tekstuaalis-manuaalisen seurantataulukon, jota täytän kesän mittaan. Olen jakanut urakan tiettyihin yksiköihin, joita sitten urakoin yksi kerrallaan. Yksiköt ovat erilaisia eri projekteissa.

1) Jarkon kanssa tehtävä Slideshare-kirja Lisää otsikko napsauttamalla

[x] [  ] [  ] [  ] [  ] [  ] [  ] [  ] [  ] [  ] [  ] [  ]

2) Kiinteistöalan kustannuksen viestintäaiheiset verkkokurssisisällöt

[x] [  ] [  ] [  ] [  ] [  ] [  ] [  ] [  ] [  ] [  ] [  ]

3) Erään asiakkaan tilaama haamukirjoituksena tehtävä tietokirja

[x] [x] [x] [x] [x] [x] [x] [x] [x] [  ] [  ] [  ] [  ] [  ] [  ] [  ] [  ] [  ] [  ] [  ] [  ] [  ] [  ] [  ] [  ]

4) Erään asiakkaan tilaama käsikirjoitus kriisiviestintäharjoitukseen

[  ] [  ] [  ] [  ] [  ] [  ]

5) Improvmentin uuden Ideapakan käsikirjoitus

[x] [  ] [  ] [  ] [  ] [  ] [  ] [  ] [  ] [  ] [  ] [  ]

Tähän postaukseen en siis tee päivättyjä edit-merkintöjä, vaan kuittaan nakkilistaan rastin tehdyksi kesän mittaan yksi kerrallaan. Pitäkää peukkuja, että rastit lisääntyvät tasaisesti.

Kerro oma kantasi