Näin se on

Jos haluat olla vakuuttava ammattilainen, ole jämäkkä.

Tai siis ehkä kannattaa olla jämäkkä. Melko todennäköisesti.

Toki on poikkeuksia. Tätä ei siis kannata yleistää ihan joka paikkaan, mutta lähtökohtaisesti lienee viisasta olla jämäkkä. Käsittääkseni.

Jämäkkyys saattaa olla henkisesti aika raskasta, joten siitä voi varmastikin pitää välillä taukoja. Itse yritän esimerkiksi olla jämäkkä aina tiistaiaamuisin kymmeneltä. Joskus olen sitä jopa lounaaseen asti. Jos siis on aikainen lounas.

Lomillakin on ihan hyvä vältellä liiallista jämäkkyyttä, ettei siitä tule vahingossa pysyvää tilaa. On rentouttavaa antaa selkärangan levätä ja jättää jämäkkyys hetkeksi aikaa sängyn alle.

Jos omalle toimialalle ei sovi jämäkkyys, sitä joutuu ehkä etsimään maltillisemman ratkaisun. Yksi vaihtoehto voisi olla se, jos välttelisi liiallista epävarmuutta. Aluksi voisi ottaa vaikka tavoitteeksi sen, ettei olisi ihan selkärangaton, vaan vaikka sellainen puolijämäkähkö.

Luullakseni se voisi olla melko hyvä vaihtoehto. Tai jos ei kaikkien mielestä hyvä, niin ehkä joku voisi arvostaa tätä ajatusta.

Joohan?

Kerro oma kantasi

Kermavaahdot mämmin päältä

Jokainen meistä on vastuussa jostakin. Joku johtaa yritystä, toinen vetää järjestöä, kolmas järjestää tapahtumaa, neljäs vastaa pomon antamista tehtävistä ja viides pyörittää perheen arkea. Tärkeimmillään jokainen meistä mämminmutustajista johtaa itseään, päivittäin.

Ja nyt tulee johtamisen ja vastuun kurja puoli: vastuu on kannettava sekä hyvistä että huonoista asioista. Muuten kyse ei olisi vastuusta vaan vain kermanvaahdon syömisestä mämmin päältä.

Näin tällä viikolla kiinnostavan somekeskustelun. Siinä tapahtumajärjestäjä otti vastaan kehut tapahtumasta, mutta moitteisiin hän totesi, että kehityskohdat olivat muiden syytä ja muiden vastuulla.

Vastuu siis kannetaan hyvässä, mutta ei pahassa.

Vastaava ilmiö näkyy maailman omituisimmassa Marilyn Monroe -sitaatissa:

Jos et kestä minua kun olen pahimmillani, et ansaitse minua, kun olen parhaimmillani.

Tämä on hyvä esimerkki surkeasta itsen johtamisesta: sitaatti ulkoistaa vastuun omasta huonosta käytöksestä muille ja vetoaa siihen, että omat hyvät puolet korvaavat huonon käytöksen.

Näistä esimerkeistä huomaa taas kerran, kuinka tärkeää on edes yrittää sisäistää itsevastuun periaate. Ihmisen pitää kantaa vastuu omasta toiminnastaan. Sen sijaan se ei ole vastuuta, jos ei suostu kohtaamaan negatiivisia asioita johtamassaan organisaatiossa saati itsessään.

Vastuu kiteytyy vaikkapa poliittisessa johtajuudessa ja pörssiyritysten johtajuudessa. Vaikka johtajalla ei olisi ollut mitään tietoa organisaation harjoittamista väärinkäytöksistä, vastuu on kannettava. Tarvittaessa johtajan penkki heiluu – ja siitä hyvästä hänelle maksetaan kovaa palkkaa.

Pienemmässä mittakaavassa vastuunkanto kiteytyy vaikkapa siinä, jos oma lapsi onkin syyllistynyt koulukiusaamiseen. Silloin on turha vedota siihen, että muut yllyttivät, minä en tiennyt, ei meidän lapsi ja on häntäkin kiusattu. Oma lapsi on rakas, mutta hänen väärät tekonsa pitää selvittää yhdessä.

Summa summarum: Vastuunkanto ei ole kermavaahdon syömistä mämmin päältä. Jos otat kunnian ja edut jostakin, muista kantaa myös saman asian kurjat puolet.

17 kommenttia

Selitys kaikelle yliluonnolliselle

Se on sattunut meille jokaiselle. Tapahtuma, jolle ei tunnu löytyvän heti selitystä.

  • Istut yksin kotona, ja yhtäkkiä jokin tavara putoaa lattialle toisessa huoneessa.
  • Olet hämärässä huoneessa, ja yhtäkkiä näet liikettä tai valonvälähdyksen silmäkulmassasi.
  • Olet yksin jossain tilassa, mutta sivusilmällä näyttää siltä, että aivan kuin lähellä olisi jokin hahmo. Kun käännät päätäsi, hahmo on kadonnut.

Ja nyt tulee selitys ”yliluonnolliselle”. Ihminen nimittäin hakee selitystä näkemälleen sen mallin mukaan, jonka hän on omaksunut.

Vaihtoehto 1: tieteellinen maailmankuva

Esimerkiksi:

  • Liikenne tai lämpölaajeneminen tärähdytti taloa.
  • Tuuli liikutti oksia ikkunan takana.
  • Roska verkkokalvolla.
  • Heijastus peilistä tai lasista.
  • Kas, näin väärin tai kuvittelin koko jutun.

Jos mikään näistä ei tunnu sopivan, tiedämme silti, että asialle löytyy tieteellinen selitys. Tieteellinen maailmankuva omaksutaan koulutuksen myötä, sillä se ei synny itsestään.

Tieteellinen maailmankuva sietää epävarmuutta. Silloin ihminen tietää, ettei aisteihin voi aina luottaa. Hän ei myöskään näe havainnoissa uhkaa, joten vastauksella ei ole loppujen lopuksi väliä.

Vaihtoehto 2: huuhaa ja yliluonnollinen

Esimerkiksi:

  • Se oli yksisarvisen aura!
  • Suojelustonttu se vain siellä teki töitään!
  • Joku puhdisti juuri chakraani!
  • Ylemmän henkisen tason guruni ohjasi minua!
  • Energiakenttääni kosketti sprituaalinen olento!

Näissä selityksissä on se etu, että epävarmuutta ei tarvitse sietää, sillä aina löytyy jokin ”syy”.

Yliluonnollinen maailmankuva ei kestä epävarmuutta. Niinpä selitys on pakko keksiä itse.

* * *

Vielä 1800-luvulla oltiin taipuvaisia yliluonnollisiin selityksiin, koska ei ollut tarpeeksi tietoa, joka olisi selittänyt ilmiöt. Niinpä keksittiin erilaisia selitysmalleja, joissa aina taustalla oli jokin yliluonnollinen hahmo. Yliluonnollinen maailmankuva vaatii jokaiselle asialle selityksen, ja siksi tuottaa sen itse. Samalla luotetaan kaikkiin aistihavaintoihin: ”jos näin tai kuulin sen, sen on oltava totta”.

Sen sijaan jos ihmisellä on tieteellinen maailmankuva, hän kestää epävarmuutta. Kaikelle löytyy luonnollinen selitys. Tieteellisessä maailmankuvassa ihminen tietää, että aistit ovat epävarmoja ja aivot voivat huijata.

Suosittelen lämpimästi tieteellistä vaihtoehtoa maailmankuvaksi. Se perustuu järkeen ja vastuunkantoon, ei kansansatuihin ja vastuun ulkoistamiseen.

Jos muuten tiedät ”aivan varman” ja ”taatusti aidon” yliluonnollisen ilmiön, muistathan että voit saada siitä 20 000 euroa Skepsikseltä. Siitä vaan tienaamaan!

PS. Tein vielä yhteenvedon, jossa alin rivi on tärkein. Opetathan jälkikasvullesi tieteellisen maailmankuvan, sillä se on osa itsevastuun periaatetta.

huuhaa maailmankuva

Edit 30.1.2016 klo 10.14: Lisäsin taulukkoon vielä yhden rivin (Maailmankuvan alkuperä).

1 kommentti