Oletko tulossa TSAMO-pääsykokeeseen? Lue tästä parhaat vinkit!

Katleena Kortesuo

Aloitin viime syksynä opinnot Jyväskylän yliopiston TSAMOssa eli Turvallisuuden ja strategisen analyysin maisteriohjelmassa. Tämän vuoden pääsykoe lähestyy, joten olen saanut kyselyitä viideltä eri henkilöltä TSAMOn pääsykokeesta ja opiskeluiden sisällöistä.

Olkaa hyvät, tärkeitä kysymyksiä ja vastauksia. (Valitettavasti postaus ei sisällä opiskelusalaisuuksia eikä kryptattua tietoa. Tämän tekstin suojaustaso on julkinen.)

Miten voin valmistautua TSAMO-pääsykokeisiin?

Nyt on toinen vuosi peräkkäin, kun pääsykokeisiin ei ole mitään aineistoa. Kokeeseen vain mennään ja katsotaan mitä vastaan tulee.

Tämän kevään valintaperusteissa kuvataan koetta näin:

Koekysymykset voivat perustua kokeessa esitettävään ja/tai jaettavaan aineistoon, minkä lisäksi ne voivat mitata hakijan opiskeluvalmiuksia, esim. kykyä ongelmanratkaisuun, abstrahointiin, muistiinpanojen tekoon ja valmiuksiin omaksua ja soveltaa uutta tietoa. Kokeessa esitettävä ja/tai jaettava aineisto voi olla suomen-, ruotsin- tai englanninkielistä.

Minulla ei ole tietty hajuakaan, miltä osin pääsykoe on samanlainen kuin viime vuonna. En myöskään halua antaa liian tarkkoja tietoja viime vuoden kokeesta siltä varalta, että jokin osio toistuisikin identtisenä.

Jotain uskallan kuitenkin sanoa:

  1. Viime vuonna monivalintakysymyksissä vääristä vastauksista tuli miinuksia. Pitää siis ymmärtää todennäköisyyslaskenta eli se, milloin kannattaa veikata ja milloin kannattaa jättää kohta tyhjäksi. Joskus veikkaaminen on silkkaa typeryyttä, ja joskus se on hyvinkin viisasta.
  2. Klassikkoneuvo kaikkiin pääsykokeisiin ja yo-kirjoituksiin: tarkkaile kelloa ja ajankäyttöä. Jos jäät jumiin johonkin tehtävään, jatka koetta muualta ja palaa myöhemmin pulmakohtaan. Älä tuhlaa liikaa aikaa yksittäiseen kysymykseen.
  3. Viime vuonna osa monivalintakysymyksistä mittasi yleistietoa. Jos et tiedä mitään taiteesta, kulttuurista, historiasta tai biologiasta, vielä ehtii juosta pubivisoissa ja katsoa telkkarista tietokilpailuja. Yhdelle hakijalle annoin tällaisen vinkin:

Kätevä opiskelutapa yleissivistykseen: 3 x 2 x 5 x 5. Ota kolme kulttuurin alaa: maalaustaide, musiikki ja kirjallisuus. Kaiva jokaisesta viisi tunnetuinta nimeä Suomesta ja viisi tunnetuinta kv-tasolla. Sitten opettele jokaiselta viisi pääteosta. Siinä on yhteensä 150 teosta ja tekijää – on varsin todennäköistä, että jotain niistä kysytään.

Vinkki sopii siis tilanteeseen, jossa oma yleissivistys on päässyt täysin repsahtamaan. Tällä tekniikalla saa haltuun kulttuurin puolelta edes jotain.

Mitä siellä oikein opiskellaan?

Siellä opiskellaan tiedustelua. Siis tavallaan sitä ”salainen agentti vakoilee” -hommaa, paitsi että ei olla salaisia eikä agentteja eikä vakoilla. Eikä kukaan käytä lierihattua eikä polta sikaria. Myös cocktail-juhlia on ollut aivan liian vähän.

Kyseessä on analyytikon koulutus. Meidän pitää osata vastata asiakkaan tiedustelukysymykseen, joka voi olla vaikkapa ”mitä Suomen itärajan turvallisuustilanteessa tapahtuu lyhyellä aikavälillä” tai ”miten yrityksemme toimiala muuttuu keskipitkällä aikavälillä” tai ”mikä on yllätyspadan rooli hämeenlinnalaisessa ruokakulttuurissa lyhyellä aikavälillä”.

Oikeassa elämässä tiedusteluprosessissa on iso tiimi, mutta opiskelussa teemme tietenkin kaiken yksin tai pienissä ryhmissä. Aloitamme määrittelemällä, millaista dataa tarvitaan. Keräämme datan avoimista lähteistä ja tarvittaessa henkilötiedustelun keinoin. (Valitettavasti opiskeluissa emme pääse hyödyntämään tutkia, infrapunakuvia, seismografeja, tiedustelulentoja, värvättyjä kaksoisagentteja saati seksikkäitä hunajapurkkeja. Iso pettymys.)

Oikeassa elämässä joku raasu joutuu vieläpä käsittelemään raakadatan järkeväksi. Hän esimerkiksi digitoi käsin kirjoitetun materiaalin, poistaa kuvista kohinan, kokoaa yhteen silppurin pilkkomat dokumentit, kääntää vieraskieliset tekstit, lajittelee jätesäiliöstä löytyneet materiaalit, perkaa läpi dokumentteja löytääkseen olennaiset kohdat, etsii palvelindatasta olennaiset tiedot ja tulkitsee mystisen salakirjoituksen. (Pakko olla mystistä, koska ei siinä muuten ole mitään jännää.) Suurin osa näistä vaiheista on toki nykyään automatisoitu, mutta paljon on yhä myös ihmisen varassa.

Tämän jälkeen käsitelty data pisteytetään laadun, luotettavuuden ja painoarvon kannalta. Mikä tieto on totta ja merkityksellistä, mikä on pelkkä arvio ja mikä on täyttä kukkua? Onko jokin hämäystä ja informaatiovaikuttamista? Onko kaikki hiljaiset signaalit huomioitu ja mistä saataisiin lisää dataa peittämään jokin tietoaukko? Tarvittaessa haalitaan lisää dataa. Kaikki prosessin vaiheet dokumentoidaan, koska jos jossain tulee tehtyä virhe, se täytyy myöhemmin pystyä paikantamaan.

Lopulta koko massasta pitää saada aikaan perusteltu johtopäätös. Mitä siellä itärajalla tapahtuu, miten bisneksemme käy ja jatkuuko yllätyspadan voittokulku? Kaikki päätelmät täytyy perustella, ja jokainen tiedusteluprosessin vaihe pohjautuu edelliseen vaiheeseen.

Mitä sellaisella TSAMO-tutkinnolla sitten tekee?

Tutkinto on itse asiassa filosofian maisterin tutkinto.

Koulutuksen jälkeen tavoitteena on hallita esimerkiksi tiedusteluanalyytikon tehtävät. Monet valmistuneet (siis minua 20 vuotta nuoremmat tyypit) pyrkivät analyytikoksi Supoon, KRP:lle, ulkoministeriöön, sisäministeriöön tai puolustusvoimiin.

Osa haluaa uran tiedustelun parissa, ja osa haluaa vain kartuttaa omia tietojaan ilman sen kummempaa uranvaihdosta. Jotkut opiskelijat ovat jo valmiiksi organisaationsa turvallisuuspäälliköitä tai -johtajia, ja he kaipaavat syvempää ymmärrystä omaan työhönsä.

Kukaan blogin vakiolukijoista ei ylläty siitä, että itse aion jatkaa yrittäjänä. En oikein osaa kuvitella itseäni julkisen sektorin leivissä, vaan minulle riittää kun saan enemmän osaamista omaan arkeeni.

Millainen on opiskelutahti?

Täysipäiväistä puuhaa. Tavoitteena on tehdä 120 opintopistettä kahdessa vuodessa, mutta väliin voi toki ottaa tyhjiä lukukausia.

Yhdessä vuodessa tehdään keskimäärin 60 opintopistettä, mikä tarkoittaa 15 opintopistettä per jakso. Jaksoja on kaksi syksyllä ja kaksi keväällä. Käytännössä siis koko ajan on meneillään kolme viiden opintopisteen kurssia, ellei ole joitain osasuorituksia omasta takaa plakkarissa.

Olen itse melko hyvin pysynyt tavoitetahdissa, mutta se toki näkyy firman liikevaihdossa. En pysty tekemään töitä aivan samaan tapaan kuin yleensä, mutta toistaiseksi on voitu ostaa myös juustoa leivän päälle.

Mitä muuta opiskellaan kuin tiedustelua?

Opintoihin kuuluu myös yksi uusi vieras kieli. Tähän eivät kelpaa aiempiin opintoihin hyväksiluetut perinteiset suomet, ruotsit ja englannit, vaan tavoitteena on oppia kokonaan uusi kieli. Yleisin valinta on kuulemma venäjä tai kiina, mutta aloitan itse nyt alkukesästä viron kielen opinnot.

Edit 1.4.2024 klo 10.35: TSAMOn Panu Moilanen tarkensi Linkkarissa seuraavaa:

Pienenä tarkennuksena vain se, että viestintä- ja kieliopintoina voi kokonaan uuden vieraan kielen opiskelun ohella suorittaa kokonaisuuden, jossa on kulttuurienvälisen viestinnän, monikielisyyden, asiantuntijaviestinnän ja vieraan kielen opintoja.

Panu liitti uuden opetussuunnitelman eli tutkintovaatimukset kuvana Linkkariin. Tämä tulee voimaan 1.8.2024:

Kuvaa ei vielä ollut JYUn sivuilla, joten opetussuunnitelman saa tekstimuodossa vasta myöhemmin :(

Keitä ne opiskelijat ovat?

Maan ja taivaan välistä. Taidan olla oman vuosikurssini ainoa yrittäjä, mutta muuten ammattitausta on vaikka mitä: kriisinhallinnan ammattilaisista ja ulkoministeriön virkamiehistä pelastusalan väkeen, tutkijoihin ja väitelleisiin tohtoreihin.

Ikähaarukka on iso. Nuorimmat ovat noin 25-vuotiaita, ja vanhimmat ovat kuudenkympin haminoissa olevia tohtoreita. Käsittääkseni monissa maisteriohjelmissa aloittajien keski-ikä on 23–26 vuotta, mutta meillä keski-ikä lienee lähempänä neljääkymppiä.

Noin viidesosa oli naisia, ja kotipaikat hajaantuivat pitkin Suomea. Vain pieni osa asuu Jyväskylässä. Taisin itse olla ainoa hämeenlinnalainen, mutta yritän pitää Suomen henkisen pääkaupungin lippua mahdollisimman korkealla.

Mitä jos ei vielä täytä pätevyysvaatimuksia?

Tätä kysyi tämän kevään abi, joka pohti TSAMOon sopivaa pohjakoulutusta.

Sinänsä kaikki alemmat korkeakoulututkinnot käyvät, mutta toki osasta on enemmän hyötyä. Olin huomaavinani, että omalla kurssillani useammalla oli pohjana poliisin AMK-tutkinto, turvallisuusalan AMK-tutkinto tai kadettikoulu eli sotatieteiden kandi. Se ei silti ole mikään välttämättömyys, vaan myös kaltaiseni lingvisti-tradenomi-yrittäjä pärjää vallan hyvin.

Kannattaa muuten tehdä Jyväskylän yliopiston verkkokursseja pohjalle jo etukäteen. Niiden ansiosta huomaa nopeasti, tuntuuko ala omalta vai ei. Lisäksi verkkokursseilla tehdyt opintopisteet voi aikanaan liittää osaksi TSAMO-opintoja.

Miten opiskelu tapahtuu?

Pääasiassa kaikki hoituu etänä, ja luennot ovat saatavilla tallenteina. Hakemuslomakkeessa edellytetään, että opiskelija pystyy olemaan päivittäin läsnä luennoilla, mutta vaatimus on toistaiseksi ollut vain nimellinen. Tiedekunta halunnee varata mahdollisuuden siihen, jos joskus jokin yksittäinen kurssi onkin lähiopiskelua. Näin opiskelija ei voi jälkikäteen tulla urputtamaan siitä, että opintojen aikana oli pakko käydä Jyväskylässä.

Joitain pakollisia lähiopintopäiviä kyllä on, mutta niistä ilmoitetaan hyvissä ajoin. Näissä tilaisuuksissa opettelemme antamaan asiakkaalle tiedustelukatsauksia, koska se tulee olemaan monelle olennainen osa työnkuvaa.

Lisäksi jotkut luennot ovat sellaisia, ettei niitä striimata eivätkä materiaalit ole julkisia. Niiden keskustelut käydään chatham house -periaatteella, eli keskustelun sisällöt ovat sinänsä julkisia, mutta kommenttien esittäjiä ei yksilöidä. Näihin kannattaa raahautua paikan päälle. (Supervinkki: osta VR:n kymmenen matkan sarjalippu Jyväskylään. Sen varauksia voi veivata ilmaiseksi, jos päivän aikataulu vaihtuu.)

Mitä hyötyä tuollaisesta TSAMOsta muka on hämeenlinnalaiselle?

(Tätä ei jostain syystä kysynyt kukaan, joten jouduin keksimään tämän itse.)

Olen vuosien mittaan tehnyt monelle asiakkaalle kriisiviestinnän skenaarioita. Asiakkaat haluavat tietää, mitkä kriisit ovat todennäköisimmät heidän alallaan ja millaisia seurauksia niillä on. Tähän olen saanut helkutisti lisää ymmärrystä opintojen myötä. Näin jälkeenpäin suorastaan hävettää, miten olen kehdannut tehdä analyysejä viisi vuotta sitten, kun tajuan aiemman osaamiseni tason verrattuna nykyiseen.

TSAMOsta tulleen osaamisen myötä olen päässyt nostamaan yhteiskunnalliseen keskusteluun tärkeitä teemoja. Tiktok-artikkelini herätti tammikuussa keskustelua varsin hyvin. Olin tyytyväinen myös havaintoihini YK:n Libya-hankkeista, vaikka se ei sinällään aiheena koske suomalaisia kovin läheisesti.

Lisäksi olemme työryhmämme kanssa kirjoittamassa ihan oikeaa tieteellistä artikkelia. Se ilmestyy suomeksi Jyväskylän yliopiston julkaisussa ja laajennettuna englanninkielisenä versiona kansainvälisessä julkaisussa. Myös oma Tiktok-artikkelini on tulossa erääseen ammattilehteen nyt keväällä. Kyllä kuulkaa voi pieni hämeenlinnalainen olla innoissaan, kun pääsee tekemään elämänsä ensimmäisiä tieteellisiä artikkeleita.

PS.

Tänä vuonna hakijoita TSAMOon oli ennätysmäärä eli 417. Sisään otetaan 25, mikä tarkoittaa sitä, että opiskelemaan pääsee hieman alle 6 % hakijoista.

Tsemppiä kaikille hakijoille! TSAMO on erinomainen valinta.

Edit 1.4.2024 klo 12.20: Panu oli kirjoittanut jo viime vuonna yhteenvedon silloisesta TSAMO-pääsykokeesta. Toki tänä vuonna moni asia saattaa olla toisin.

Kerro oma kantasi

Tässä blogissa saa kommentoida omalla nimellä tai minun tunnistamallani nimimerkillä. Vaadin myös kunnollisen meiliosoitteen. Minua ja mielipiteitäni saa ilman muuta kritisoida. Muistathan silti hyvät tavat. Karsin jo etukäteen kaikki alatyyliset kommentit, mainokset sekä tietenkin laittomat sisällöt. Mitä perustellummin asiasi esität, sitä varmemmin se tulee huomioiduksi.