Tietoa tulevalle julkkikselle

Asiakkainani on jonkin verran julkisuuden henkilöitä: käytännössä kourallisen verran viihdetaiteilijoita ja poliitikkoja. Heidän elämästään olen oppinut muutaman vinkin, jotka jokaisen tulevan julkkiksen pitäisi tietää jo etukäteen.

Jos julkkis olisi tiennyt nämä niksit ajoissa, hän olisi säästynyt monelta harmilta. Tämä postaus kuuluu siis kaveripiirisi parhaalle esiintyjälle, upeimmalle laulajalle tai todennäköisimmälle kuntavaalien ääniharavalle. He saattavat tulevaisuudessa olla tunnettuja.

Sen sijaan jos olet jo julkisuuden henkilö, lista on todennäköisesti hyödytön. Olet oppinut nämä kantapään kautta.

1. Joudut aina olemaan edustuskelpoinen

Me tavalliset ihmiset voimme lähteä tukka pystyssä aamutokkurassa kauppaan hakemaan maitoa. Julkkis ei voi. Joku haluaa aina napata salakuvan Seiskaan tai kaverikuvan Facebookiin. Siinä sitten mukahymyilet hammastahnat suupielessä jonkun somepäivityksessä.

Tämä ei tarkoita sitä, että pitäisi olla kaunis tai komea. Tämä tarkoittaa sitä, että pitää olla siisti. Ulkoasusi pitää viestiä sitä, mitä sinä työssäsi olet.

Toinen vaihtoehto on olla ”epäedustuskelpoinen” ja hyväksyä se. Voit aivan hyvin ottaa tavisroolin ja kulkea aidosti kansan parissa, jos se tukee toimintaasi.

Sitä et kuitenkaan voi tehdä, että olet epäsiisti ja sitten harmittelet, kun epäsiisti kuva tuli julkisuuteen. Se oli etukäteen arvattavissa, eikä se voi tulla yllätyksenä.

2. Halaa ja hymyile

Osa asiakkaistani ei enää käy terasseilla tai festivaaleilla. He eivät nimittäin voi nauttia illasta, koska joku tulee jatkuvasti pyytämään nimikirjoitusta tai yhteiskuvaa. (Tämä on se syy, miksi ravintolat ja festarit tarjoavat vip-passeja ja yksityiskabinetteja. Ne ovat paikkoja, joissa saa olla rauhassa.)

Osa taas käy useinkin julkisissa tapahtumissa, mutta he tiedostavat silloin sen, että oma rauha on menetetty. He jaksavat halata tuntemattomia ja hymyillä kameralle aina kun joku pyytää. He tietävät saavansa leivän julkisuudesta, joten hymyily ja halaukset ovat osa duunia.

Yksi asia on kuitenkin kielletty: äyskiminen ja tylyttäminen. Jos menet tekemään sen kuvaajalle, pääset someen tai mediaan otsikolla ”julkkis ilkeili fanilleen”. Otsikon alla on kuva itkevästä fanista, joka katsoo syyttävin kirahvinsilmin suoraan kameraan.

3. Petaa somepetisi ajoissa

Julkisuuden henkilöltä odotetaan nykyään someläsnäoloa. Jos olet poliitikko, tätä toivovat äänestäjäsi ja puolueesi. Jos olet viihdejulkkis, tätä toivovat fanisi. Jos olet urheilija, tätä toivovat fanien lisäksi junnut ja heidän valmentajansa läpi Suomen.

Varaa siis omalla nimelläsi sekä etunimisukunimi.fi-domain että sometunnukset tärkeimmissä palveluissa. Muuten sinulle käy kuin Timo Soinille, joka jatkuvasti saa niskaansa Twitterissä hänen nimellään luotuja tilejä.

Somessa ei ole pakko olla, jos et halua olla iloksi faneillesi tai äänestäjillesi. Estä silti parodiat ja identiteettivarkaudet varaamalla tilit omaan käyttöösi jo etukäteen.

4. Älä mene keskustelupalstoille katsomaan, mitä sinusta sanotaan

Se on selvää, että jokainen näkyvä ihminen ärsyttää jotakuta. Ja anonyyminä muiden on helppo raivota netissä.

Sinä et pysty pysäyttämään sontatulvaa keskustelupalstoilla – etkä myöskään ansaitse sitä kuraa niskaasi. Anna siis möykkääjien möykätä keskenään. Voit pyytää luotettua ystävääsi, mediatoimistoasi tai manageriasi seuraamaan keskustelua ja ilmoittamaan sinulle vasta, jos hän huomaa jotain hälyyttävää.

5. Tarkasta aina haastattelusi etukäteen

Kun printtimedia tekee sinusta jutun, pyydä aina juttu tarkastettavaksi etukäteen. Muuten sitaattiin on saattanut lipsahtaa väärinkäsitys tai monitulkintainen ilmaisu.

Muista myös, että toimittajan tehtävä on keksiä jokaiseen juttuaiheeseen kiinnostava ja joskus sensaatiomainenkin tulokulma. Tämä ei tarkoita ilkeyttä, vaan se on toimittajan työtä.

Sinun tehtäväsi on tilanteestasi riippuen a) varoa tekemästä tällaisia syöttöpaikkoja b) tuottaa niitä tarkoituksellisesti c) tehdä jälkikäten kriisiviestintää ja hoitaa keissi kunnialla loppuun.

* * *

Muista tärkein asia julkisuudesta:

Julkisuus on negatiivinen seuraus hyvin tehdystä työstä.

Julkisuus ei ole mikään etu, palkinto tai itseisarvo, mutta sen olemassaolo pitää hyväksyä. Sinun pitää myös tajuta julkisuuden merkitys urallesi.

4 kommenttia

Nyt kannattaa opiskella Harmonia-sisustuskoulussa, koska Hesari teki puolueettoman artikkelin Harmonia-sisustuskoulusta

Hesarissa ilmestyi artikkeli sisustussuunnittelusta. Jutussa haastateltiin kahta Harmonia-sisustuskoulusta valmistunutta ja bonuksena saman koulun perustajaa. Jutun lopussa oli yksi pieni sitaatti toisen koulun edustajalta.

Hesari katsoi Harmonia-koulun niin arvokkaaksi, että se poikkesi normaaleista käytännöistään.

  • Jutussa oli mainittu kahteen kertaan, että molemmat opiskelijat ovat käyneet Harmonia-koulua. Yleensähän hyvässä lehtijutussa ei ole tällaista toistoa.
  • Hesari uutisoi toisen opiskelijan, Marika Hisingerin aiemman opiskelupaikan eli Harmonian, mutta nykyisen opiskelupaikan nimeä ei enää mainittu. ”Nyt Hisinger jatkaa opintoja ja suorittaa suunnittelutöiden ohella sisustajan näyttötutkintoa.”
  • Jutussa oli kirjoitettu koulun nimi sen oman brändin mukaisesti ja kieliopin vastaisesti, siis ”Harmonia Sisustuskoulu”. Yleensä Hesari käyttää kieliopin mukaista asua ja antaa piut paut bränditoiveille – mikä on tietty fiksu journalistinen valinta. Tällä kertaa annettiin päätösvalta toimituksen ulkopuolelle ja noudatettiin brändin toiveita.
  • Harmoniasta kerrotaan toisteisesti kahteen kertaan sijainti kaupunginosan tarkkuudella (Helsingin Käpylä). Muista kouluista kerrotaan kaupunki, eikä aina sitäkään.
  • Hesari listasi jutun lopussa myös muita sisustus- ja arkkitehtikouluja, mutta se kertoi seuraavan kurssin alkamisajan vain Harmoniasta.

Täytyy onnitella Harmonian viestintäporukkaa. He ovat saaneet käsittämättömän tekstimainoksen läpi valtakunnan suurimpaan päivälehteen journalistisena artikkelina.

 

 

5 kommenttia

Partiojohtaja tukisti lapsia leirillä!

Joku voisi kertoa minusta tällaisen faktan:

Katleena Kortesuo on tukistanut lapsia partioleirillä.

Väite on täysin totta. Tosin kyse oli näytelmätreeneistä, joissa harjoittelimme teatteritukistusta. Opetin partiolapsille, mitä pitää tehdä, jotta tukistus on uskottavan näköinen mutta kivuton. Harjoittelimme myös aidolta vaikuttavaa avokämmenlyöntiä suoraan kasvoihin. Tuloksena oli hurjia videoita.

Mutta totuus on vale silloin, kun jättää oleellista kertomatta. Tuo yllä oleva väite on toki totta, mutta jos kirjoittaja ei kerro teatterikontekstista, hän syyllistyy tahalliseen väärän kuvan antamiseen. Ja se on tismalleen sama asia kuin valehtelu.

Tänään petyin Ylen uutiseen, joka oli peräisin kokeneen politiikan toimittajan Pekka Ervastin kynästä. Uutinen käsitteli puolustusministeriön kansliapäällikön nimityskohua.

Uutisen mukaan Jussi Niinistö ilmoitti Rädylle kylmästi tekstarilla, että tämän työsuhde ei jatku:

Jussi Niinisto tekstari

Ervasti jätti mainitsematta, että Räty oli varta vasten pyytänyt tekstiviesti-ilmoitusta.

Artikkeli siis maalaa tarkoituksellisesti kuvan Niinistöstä kylmänä kommunikoijana ja huonona henkilöstöjohtajana. Tätä en pidä kovin neutraalina uutisointina.

Katleena tukistaa lapsia, ja Niinistö päättää työsuhteita tekstareilla. Paitsi että ei.

 

5 kommenttia